Lankaleikkejä

Olin lauantain ja sunnuntain välisen yön Tytön seurana ja hoitajana.  Vävy oli reissussa ja Tyttö oli edellisen päivän Terveystalolla selkäkipujen vuoksi ja sieltä eivät päästäneet yksin kotiin.  Hyvä olikin, kivut olivat välillä niin voimakkaat, että pelkäsin kipushokkia.  Onneksi jo eilen näkyi pientä paranemista.  Isänsä puolelta ovat sekä Poika että Tyttö perineet selkäsairaudet.  Kuopus odottaa jännittyneenä, miten hänen käy. 

Pienempi kissoista oli taas innoissaan mummon lankakeristä ja puikoista.  Vaikka kissa onkin melko arka, on tehnyt kanssani tuttavuutta, kun huomasi minun tulevan aina lankojen kanssa.  Yhtään lankaa ei purrut poikki, vaikka leikki oli välillä rajuakin.  Välillä istuutui sitten vahtimaan  keskeneräistä neulettani ja yritti salaa kokeilla puikkojen kovuutta.

Kevätkylvöt ja marjasato

Huomasin tänä aamuna aamulenkillä, miten pihlaja jo kukkii itärajallakin.  Kovin paljoa ei meidän kotitien varrella olevassa pihlajassa kukkia ollut, tietäneekö tämä sitten runsaslumista ensi talvea.

Puolukka kukkii jo runsaasti ja aikaisessa.  Mustikkakin kukki jo ajat sitten, mutta kovin runsaalta ei mustikkasato tänä vuonna näyttäisi.  Saas nähdä pitääkö huomioni paikkaansa.  Viime vuonna saimme paljon mustikoita jo omalta tontiltamme. Tänä aamuna sain perunatkin kasvilavalle.  Löysin myös vihdoin ja viimein kehäkukan siemeniä, niitä minun suosikkikukkiani ja kylvin nekin maahan.  Nyt pitäisi olla kylvöt kylvetty ja kesäkukat hankittu.  Tänä keväänä ostettuihin taimiin ei paljoa rahaa mennyt, vitosen satsi orvokkeja ja vitosen satsi muita taimia. Yksi todella iso ruukku on tyhjänä terassilla.  En ole keksinyt mitä siihen nyt laittaisin.  Mieleni tekisi jotain köynnöskasvia, monivuotistakin, mutta vähän epäilyttää, miten se talvehtisi.  Styroxin paloja meiltä kyllä löytyy, jos sen ruukun vuoraisi talveksi niillä tai kaivaisi kasvin maahan talvehtimaan.  Jos mieleinen todella edullinen taimi löytyy, niin saatanpa kokeilla.

Tiikerisukat

 Tein uudet, pienemmät tiikerisukat pikku Prinsessalle.  Ostin siis viimeksi Lankamaailmassa käydessäni Hjerte Garnin Safari-lankaa ja tein jo yhdet sukat ja lapset kaksinkertaisesta langasta ja niistä tuli vähän liian isot.  Nämä tein kakkosen puikoilla ja yksinkertaisesta langasta. 

Kärki on neulottu Novitan wool langalla ja mustat "kynnet" tehty harsinpistoilla silmukoiden päälle.

Tuli mielestäni ihan kivat tiikereistä tykkäävälle pikku Prinsessalle.

Onnea kirja-arvonnan voittajalle!

Onnea Aila, laitoin sinulle sähköpostia äsken.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä  Jonain keväänä herään - kirjan parissa ja

kiitos kaikille kirja-arvontaan osallistuneille.

Arvonta päättyy tänä iltana!

Jonain keväänä herään - kirjan arvonta päättyy tänä iltana klo 21.

Käy jättämässä kommenttikenttään yhteystietosi tms.

Onnea arvontaan!

Tiikerilankaa

Ostin viimeksi Lankamaailmassa käydessäni Hjerte Garnin Safari-lankaa tehdäkseni tiikerisukat pikku Prinsessalle.  Lanka on todella ohutta, niinpä neuloin nämäkin kaksinkertaisella langalla.  Jotenkin en vaan tykkää neuloa ihan ohutta lankaa.  Ehkä siksikin, että neulon 2,5 puikoilla jopa seiskaveikkaa saadakseni tarpeeksi napakat sukat.  Tuollaista lankaa pitäisi varmaan neuloa jollain ykkösen puikoilla.  Huomasin kantapään jälkeen, että sukista tulee vähän liian isot pikkujalkaan, mutta kuten ennenkin, olen huono purkamaan, mielummin neulon sitten uudet oikeankokoiset.   Nämä sopinevat ehkä ensi kevättalvella. 
Tänä iltana päättyy kirja-arvonta, muista käydä osallistumassa!

Luonto kukkii

Luonto jatkaa kesän tuloa, vaikka ulkona on vain kuusi astetta lämmintä.  Aamulenkillä käsiä paleli ja paksumpi takki oli tarpeen.  Tien vieressä huomasin ensimmäiset metsätähdet kukassa.  

Mesimarjakin oli jo kukkansa aukaissut.  Toivottavasti säät alkavat lämmetä ja kukat eivät palentuisi.

Pikkukissakin on lyhentänyt ulkona oloaan.  Käy välillä sisällä lämmittelemässä.  Kissa taas eilen kömpi päiväpeiton alle lämmittelemään.  Muutenkin hakeutuu erilaisten lämmönlähteiden luo.  Yksi vakiopaikoista on läppärini päällä.  Pelkäänpä, että tämä vanha läppärini ylikuumenee jossain vaiheessa.

Kuusen uudet kasvut erottuvat selvästi ihanan värinsä takia.  Miten paljon eri vihreän sävyjä luonnossa nyt onkaan!
Muista käydä osallistumassa kirja-arvontaan tänään!

Muistathan kirja-arvonnan

Vielä tänään voit osallistua kirja-arvontaan!

Lue itse tai anna tarvitsevalle!

Osallistu tänään klo 21 mennessä.

Sateisen päivän kirja-arvonta

Täällä on todellakin ollut viikon kylmin päivä ja vettä sataa kaatamalla.  Onneksi aurinkoa päivään on tuonut Kuopuksen vierailu.  Kuopus, kiireisenä nuorena miehenä, käy aika harvoin, mutta nyt on jopa parikin yötä.  Hän oli eilen saanut ajokortin ja tuli hakemaan Miehen kunnostamaa autoa.  Ehkä jatkossa saammekin hänet useammin kylään, ainakin silloin, kun autossa on jotain vikaa tai omat rahat ei riitä tankkaamiseen.  Kiva kuitenkin, että lupasi ajella useammin nyt käymään.

Mietin tuossa jotain piristystä tähän blogijuttuunikin ja ajattelin arpoa jokin aika sitten lukemani kirjan, siis kerran luettu, 28.4.16 julkaistu kirja; Jonain keväänä herään, Katri Rauanjoki, Atena-kustannus. Blogikirjoitus löytyy täältä.

Ehkä tämä kirja ei nyt ihan piristävämmästä päästä ole, mutta mielestäni ihan hyvä kuvaus perheenädin masennuksesta ja miten se vaikuttaa koko perheeseen.

Ehkä tämän jutun piristävyys onkin se  arvontatuloksen jännitys.

Elikkä, jos haluat osallistua tämän kirjan arvontaan, niin laita kommentti ja siihen jokin yhteystieto, kaikille tasapuolisesti yksi arpa ja aikaa huomiseen iltaan eli pe 27.5. klo 21 saakka.

Toivottavasti edes joku haluaa osallistua.  Postilla on kevättarjous; s-koon paketit 5 euroa, joten en joudu kovin paljoa postikuluja maksamaan ja saan kirjan eteenpäin.

On ne niin ihania

Istuttiin Koiran kanssa tänään vähän aikaa laiturilla.  Siellä oli viileämpää Koirallekin kuten mummollekin.  Onneksi sisällä on ilmalämpöpumppu viilentämässä.

Koira seurasi silmä tarkkana lähistöllä uinutta vesilintua, joka uiskenteli rantaa seuraten alajuoksulle päin.  Pikkukissa oli viime yön ulkona.  Siitä on tullut ihan mahdoton ulkokissa.  Ei halua millään sisälle illalla.  Eilisiltanakin loikoili terassilla ja katseli siitä alamäkeen, mutta kun meni sitä sisälle pyytämään, niin lähti karkuun.  Palasi sitten takaisin, kun minäkin menin sisälle.  Aamulla sitten Mies herättyään laski Pikkukissan sisälle, sitten kyllä uni maistoi.  Pikkukissa näytti niin ihanalta nukkuessaan torkkupeiton päällä.  Ja nyt taas illan tullen maukuu ulos.  Toinen Kissa taas ei ole tänään ulkona käynytkään.  Ovat ne niin erilaisia.

Memmalle kiitos!

Viime helmikuussa  Puikkoillen, koukkuillen -blogin  Memma arpoi bloginsa kolmevuotissyntymäpäivän kunniaksi lankaa ja nappeja. Eli  yksi vyyhti Louhittaren Luolan Väinämöistä DK-vahvuisena (185m/100g) (värinä on kataja)  sekä 10 kpl tähtinappeja.

Ihana arpapaketti ja minä voitin sen.  Olin todella mielissäni, Lanka on sellaista, jota en ole itse raaskinut ostaa ja nyt sain kokeilla sitä.  Mitä muuta tällainen sukankutoja siitä tekisi kuin villasukat.  Koska väri oli vallan ihana (ei oikein pääse tuossa sukkakuvassa oikeuksiinsa), niin tein ihan perusvillasukat itselleni.  Tykkään kovasti.

Nämäkin valmistuivat jääkiekko-otteluita katsellessa. 

 Iso kiitos vielä Memmalle!

Kesävillasukkia

Vaikka jo maaliskuussa vannoin jo siirtyväni virkkaukseen ja kesäkäsitöihin, niin jääkiekkokisat vaativat helpon käsityön, johon ei tarvitse keskittyä. Myöskään ranteeni ei tykkää jatkuvasta virkkaamisesta, neulomista se kyllä sietää.  Näitä lankoja minulla on useampi kerä varastossa, kun ostin joskus alennuksella paketin.  Niistä tulee ihanat kesävillasukat.

Fortissima Mexico cotton stretch lanka, jossa on superwash-villaa ja puuvillaa kumpaakin noin 40 %, loput 20 % sitten niitä kuituja, jotka saavat sukat kestämään ja tekevät sen joustavuuden.  Lanka on tosi ohutta 460 m 100 g:ssa, neuloinkin sukat kaksinkertaisella langalla.  Hieman vaati tarkkuutta, jotta sain värin vaihdot kohdilleen.

Jämäkeriäkin jäi, joten niitä yhdistelemällä tulee varmasti melko kirjavat sukat viimeiseksi.

Eikös ne jalkapallon mm-kisatkin ole tulossa.  Viimeksi niitä katsoessani virkkasin pikku Prinsessalle kastemekon.  Nyt voin tehdä kesävillasukkia hänellekin.

Aamulenkillä satamassa

Aamulenkillä haimme postin ja postilaatikolta kotiin päin kääntyessäni Koira jäi tielle seisomaan.  Koira katsoi välillä minua ja välillä satamaan päin.  Totesin sitten, että haluatko käydä satamassa.  Heti Koira ymmärsi ja lähti kävelemään rantaan. 

Koskenlaskukausi on jo alkanut ja monta ryhmää on satamassa noussut koskiveneisiin ja niitä hajua Koira halusi tarkastella.  Ensin tutki tavalliset moottoriveneet, joita oli tullut lisää. 

Sitten tutkittiin viimeksi merkityt ruohontupsut.

Lopuksi sitten päästiin koskiveneiden luo. Terva tuoksui vieläkin.

Kun kaikki veneet oli kierretty, niin Koirakin suostui lähtemään kotiin päin.  Vielä maantien risteyksessä yritti saada minut lähtemään mäkeä kohti ja seuraavaan tien risteykseen haistelemaan, josko naapurin koirat kilometrin päästä olisivat käyneet lenkillä.

Suostui sitten kuitenkin kotiin päin, kun pyysin Pikkukissaa etsimään.  Aamusta asti on ulkona ollut kuuma, paahteinen ilma, varjossakin 24 astetta.  Koiralla ei ole vielä talviturkki irronnut ja sille tulee helposti kuuma, siksi viihtyneekin nykyisin mielellään laiturilla Pikkukissa seuranaan.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Kun istuin vakiopaikallani terassin päädyn rappusilla ja join päiväkahvia, oli edessäni tämä järvimaisema sekä tietenkin oma Koirani.  Kissatkin tulivat vuorotellen puskemaan ja silityksiä kerjäämään.

Kahvi maistui muumimukista erityisen hyvältä ja elämäkin alkoi näyttää kirkkaammalta.

Harmittaa kyllä, että kun säästötavoitteeni takkuilee, niin se harmitus aiheuttaa myös lohtusyömistä ja siten myös tavoite 1 epäonnistuu.   Ja Lankalaihis myös uusien lankojen oston myötä.

Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Moni vanhempi ihminen sanoo, että päivääkään en vaihtaisi pois elämästäni.  Minä kyllä vaihtaisin, ainakin muutaman.  Näin vanhenpana ja viisaanpana sitä toivoisi, että olisi ollut rohkeampi tarttumaan uusiin asioihin, ottamaan rennommin ja nauttimaan elämästä. 

Nyt yritän muistuttaa itseäni nauttimaan siitä, mitä nyt on.  Eli onhan minulla aikaa pikku Prinsessalle, en tarvitse stressata töiden takia, asun todellakin upeassa paikassa ja minulla on ihanat lapset puolisoineen ja rakas Mies ja elämän ihanin pikku Prinsessa.

"Mä vihaan maailmaa, miksei jokainen saa mahista"

Vävy oli jo huolestuneena lukenut blogistani shoppailuani ja miettinyt säästötavoitteeni toteutumista tässä kuussa.  Niinpä. 

Tämä kuukausi on mennyt aivan mönkään tavoite 2 pysymisen suhteen.  En ole vielä oppinut, että jos on jotain todella hyvässä tarjouksessa, niin silti sitä ei tarvitse ostaa.

Vaikka nuo muumijoulupallot olivatkin -70 %, niin ehkä ne olisi voinut jättää ostamatta, kun jouluunkin on vielä aikaa. Mutta mieli teki hankkia jotain kivaa.

Samoin Kankaiden Yöstä edulliessti tilaamani ihanat kankaat olisi voinut jättää kauppaan.  Näille kankaille on jo suunnitelmat valmiina, mutta entisiäkin ompeluksia on tekemättä, joten ei näitä olisi mikään kiire ollut hankkia. Vaikka täytyy myöntää, on näitä kiva katsella ja silitellä.  Ne tuottavat mielihyvää kaikesta rahanmenosta huolimatta.

Tässä kuussa on muutenkin ollut ylimääräisiä menoja, hammaslääkärikuluja, ennakkomaksuja kesän reissujen osalta, on ollut äitienpäivää ja synttäreitä.  Sellaistahan se elämä on, aina sattuu ja tapahtuu jotain ja etenkin silloin, kun siihen ei ole varautunut ja vaikka tietäisikin nämä jo etukäteen, niin silti.  Harmittaa vaan, kun kaikki maksaa.  Välillä tekee mieli hankkia jotain uutta, kokeilla jotain uutta, mennä jonnekin.  Ilmaisetkin huvit, kuten kirjastossa käynti, maksaa pitkän matkan takia nekin.

Miten paljon katkeruutta aiheuttaakin se, ettei itsellä ole ollut mahdollista tarjota lapsilleen parempaa.  Että hekin joutuvat itse kamppailemaan samojen ongelmien kanssa. Sitä niin toivoisi, että edes he saisivat nauttia elämästä ilman näitä huolia.

Miten sitten olen selvinnyt tästä kuusta?  Tavoitesäästämiseen tarkoitettu 50 euroa lähtee aina säästöön eläkkeen tultua tilille.  Laskuja on kuun lopussa vielä maksamatta, osan eräpäivän voi siirtää eläkkeen maksupäivään, mutta se sitten tietenkin vaikeuttaa myös ensi kuukautta.  Jotain olen saanut myytyä netissä ja pitää vielä katsoa mitä ylimääräistä löytyisi myyntiin.  Postimaksut vain ovat niin korkeat, että hankaloittaa isompien tavaroiden myyntiä ja täältä korvesta ei kukaan tule ostoksiaan hakemaan. En halua kuitenkaan koskea tuohon tavoitesäästämiseen, yritän jotenkin muuten keplotella "tilipäivään".  Kotonakin olisi jos jonkinlaista laittamisen ja hankintojen tarvetta, ne helpottaisivat elämää ja tekisivät täällä asumisesta mielyttävämpää.  Mutta kun kaikki maksaa.  Lisätuloja en pysty työtä tekemällä saamaan, koska ensinnäkään täälläpäin on työttömyys todella korkeaa, toisaalta en jaksaisi tehdä kuin muutaman tunnin viikossa.  Lototakin olen yrittänyt, mutta tuntuu, että turhaan nekin rahat menee.  Omat käsityötkin ovat niin vaatimattomia, ettei niitä kukaan halua ostaa. Joskus tekisi mieli vaan luovuttaa.  

Aikaahan minulla on, kauniit maisemat. Mutta olisiko liikaa pyydetty, että saisi joskus jo nauttia elämästäänkin kaikkien vastoinkäymisten, sairauksien ohella.  Eihän se raha onnea tuo, mutta kummasti pienikin lisä helpottaisi elämää.

Viikonloppuna

 Viikonloppu meni nopeasti.  Lauantaina satoi, muttei se haitannut.  Kävimme tarkastamassa miten Miehen kotitalo on herännyt kevääseen, pesin siellä muutaman virkatun maton pesukoneella.  Pihan suuri tuomi oli kukassa, tilan nimi onkin Isotuomi, vaikka vuosien aikana myrskyt ovat veroittaneetkin tätä isoa tuomea.

Otin muutaman raparperin juuren ja ruohosipulimättään alun mukaani ja siirsin ne syvinpään kasvulavaan kasvamaan.  Saas nähdä miten viihtyvät.

En tiedä onkohan vielä liian aikaista, mutta siirsin kuitenkin kasvattamanni pelargoniat terassille. Osa on kasvattanut honteloita oksiaan jo valtavasti, toiset vähemmän.  Näitä riittää jakaa muillekin, kun keväällä leikkasin ja juurrutin nekin oksat. Ehkä ne runsaassa valossa vahvistuvat.

Viime kesänä ostin kesäkukkien poistomyynnistä runkoverenpisaran.  Sekin talvehti hyvin ja tekee nyt jo kukkia.   Aika hyvin vitosen kukaksi.

 Sunnuntai iltana ennen Suomen mitalliottelua ennätimme vielä tehdä kalareissun.  Kissa ilmestyi laiturille heti, kun kuuli veneen kolistelun.  Piti ihan varoa, ettei hyppää veneeseen mukaan.  Onneksi löysi muuta tarkkailtavaa järveltä.

Sääkin muuttui iltaa myöten tyyneksi ja aurinko lämmitti.  Mikä onkaan rauhoittavampaa kuin katsella peilityynellä, sinisellä järvellä kohon kellumista vedessä. Mies ei tietenkään tyytynyt mato-onkeen vaan kokeili erilaisia kalastustapoja.

Kalasaaliskin oli ihan hyvä.  Saimme hauen, salakan, sären, säyneen ja neljä isoa ahventa.  Muut heitimmekin takaisin järveen paitsi ahvenet Mies aikoo tänään savustaa.  Kalareissusta jäi hyvä mieli, vaikka Suomi sitten hävisikin kultamitallin.

Pallokassi

Eilen, vielä ennen lähtöäni sain valmiiksi Pikku Prinsessalle lupaamani pallokassin.  Pikku Prinsessa haluaa kuljettaa ulkopalloa mukanaan ulkona ja se on välillä vähän hankalaa pallon karkaillessa.

Kun löysin Lankamaailmasta sopivaa puuvillasekoitelankaa, niin virkkasin verkkokassin ja tein siihen ketjusilmukoista ja pylväistä kantohihnan, jota voi pitää pitkänä tai sitten pienin kantokahvoin. 

Yläreunan tein myös pylväistä, jolloin siihen tulee tyttömäinen "röyhelö".  Pikku Prinsessa ennätti jo eilen koekäyttää kassin ja tykkäsi kovasti.

Ihanaa olla taas kotonakin

Eilen siis matkustin takaisin itärajalle.  Osasin ihan itse matkustaa bussilla Pasilan asemalle ja sieltä junaan.  Pasilan alueen rakennustyöt olivat jo yltäneet laiturialueellekin.  Junaa odotellessa räjähdyksen tärinä tuntui ihan jaloissakin.

Vävy haki minut asemalta kaikkine matkatavaroineni, joita viikon reissulla oli melkoisesti, kun tyhjennysmyyntiostoksetkin veivät tilaa.  Tyttö oli leiponut kaksikin suolaista piirakkaa, jotka maistuivat junamatkan jälkeen.  Mieskin ennätti tarjoiluihin mukaan, oli hakenut Koiran töiden jälkeen kotoa ennen Tytön ja Vävyn luo tuloa.  Koira oli innoissaan, kun löysi minut tutusta paikasta.

Kahviteltuamme ja jääkiekkoa katseltuamme lähdimme kotimatkalle.  Pielisen yllä auringon lasku näytti ihanalta, kuten yleensäkin kesäillassa maisemat näyttävät.

Tänään kävin palauttamassa kirjastoon kirjoja ja hakemassa pari pakettia postista.  Tivolikin oli saapunut kaupunkiin kirjaston viereiselle vanhalle torialueelle.  Laitteet näyttivät vaatimattomilta Linnanmäen reissuni jälkeen.  

Perjantai-iltaaa juhlistimme Miehen kanssa grillaten ja kooten omanlaiset hot dogit. Lämmin sää ilman itikoita sai meidätkin nauttimaan terassilla syömisestä järvimaisemaa ihaillen.

Vaikka oli taas mukava käydä siellä etelässä ja viettää pikku Prinsessan kanssa aikaa, niin kiva on aina tulla kotiinkin.

Ostoksilla Ogelissa

Tänään pikku Prinsessa meni aamupäivällä päiväkotiin, koska iltapäivällä on kevätjuhlat ja viimeiset harjoitukset on vielä tänään.  Niinpä minä pääsin sitten käymään paikallisessa ostoskeskuksessa Lankamaailmassa.  Olin jo etukäteen suunnitellut ostavani kahdet virkkuukoukut ja tiikerilankaa sekä maastokuvioista lankaa.  Sitten illalla keksin, että voisin virkata pikku Prinsessalle verkkokassin pallon kuljetusta varten.  Ostin sitä varten kaksi kerää puuvilla-akryylilankaa ja lisäksi ostin vielä tuota Extra Fine Merino lankaa, josta saa mukavat ohuet villasukat syksyksi Prinsessalle.

Ostokeskuksen "sekatavarakaupassa" oli varaston tyhyjennysmyynti ja kaikki loput tavarat -70 %.  Eihän sellaista voi ohittaa.  Ostin näköjään eniten joulujuttuja; Muumi avattavia joulupalloja, pakettikortteja, muutamia peltisiä koristeita sekä pitsiteippiä ja metallilankaa, tumpun pitimet ja Koiralle kaulapannan.  Lisäksi kaksi takkivetoketjua, jotka olivat mielestäni edullisia jo lähtöhinaltaankin eli 3,90 euroa/kappale ja siitä siis vielä -70 %.  Hyvä löytö mielestäni.

 Lankamaailman ostokset tekivät lähes 40 euroa ja nämä muut alle 20 euroa.  Hyvät kaupat, vaikka harmittelenkin rahanmenoa jälleen kerran.  

 Täytyypä tähän lopuksi laittaa vielä kuva eilisiltaisesta pitsasta.  Poika teki töistä tultuaan pitsaa ja se maistui kyllä hyvältä.  Miniä kokeili illalla vielä uutta muffinssiohjetta ja saimme Pojan kanssa toimia testaajina.  Herkuttelua siis jälleen kerran.

Nyhtökaura

 Kun Miniä mainitsi, että nyhtökauran koe-eriä on ollut tarjolla läheisessä ruokakaupassa, niin pitihän sitä ostaa.  Hinta tällä 250 g rasialla oli 3,90 euroa.  Saatavilla oli kaksi erilaista maustettua rasiaa ja yksi maustamaton.  Rajoitus kuitenkin tuotteen vähäisen saatavuuden vuoksi yksi/talous.

 Illalla sitten kokeiltiin nyhtökauraa täytettyihin "ruispitaleipiin" nopeasti pannulla lämmitettynä.

Tarjolla oli myös tuoretta parsaa uunissa kypsennettynä.  Hyvää.

Nyhtökaura oli lihan näköistä ja rakenteeltaan lihan kaltaista.  Maku maustettunakin melko mieto.  Tykkäsimme.  Pikku Prinsessakin söi hyvin. Luulenpa, että tätä tulee jatkossakin ostettua.  Parempi vaihtoehto tämä lihalle mielestäni on kuin tofu tai soija.  Jospa tätä jossain vaiheessa tulisi myös itärajalle myyntiin.