Sain uuden pienemmän kannettavan. Entinen on Pojan vanha ja iso ja raskas kannella mukana, mutta hyvä kirjoittaa. Tykkään kirjoittaa mielummin läppärillä kuin kännykällä. Iän myötä pienet tekstit ovat vaikeampia lukea ja toisaalta, kun aikoinaan on oppinut kymmensormijärjestelmän, niin tavallinen näppäimistö on nopeampi kirjoittaa, kun saa sormituntuman näppäimiin. Hahmotan myös kirjoituksen näkemällä kokonaisuuden, enkä vain pientä osaa siitä. En siis halunnut isompaa älypuhelinta tai tablettia, vaan uuden kevyen ja pienemmän läppärin, jossa riittää se, että pääsen sillä nettiin. Nyt voin pakata sen jopa reppuun, jonne entinen ei mahtunut.
Uudelle läppärille piti myös tehdä suojapussi. Minulla on ompeluvarastoissani sellaista paksua jäykkää huopaa, josta ompeliln pussin ja siihen päälle ihanasta paksummasta puuvillakankaasta päällysen vetoketjusuljennalla. Pienen pussukan tein virtalähteelle, eipähän johdot sekaannu kuljetettaessa. Suojapussista tuli reilu, mutta parempi niin kuin liian pieni. Kaunis kangas toimi myös taustana Miehen lomanalkajaisviinille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti