Kävinpä ensimmäistä kertaa I love me messuilla. Ei ole ihan minun juttuni, mutta kaikki uusi on kokeilemisen arvoista. Messuilla ihmiset tungeksivat erilaisiin hoitopisteisiin, myyntipisteisiin ja maistiaispisteisiin. Itse en halunnut jonottaa hoitopisteisiin, jossa sai edullisesti tai jopa näytösluonteisesti erilaisia hoitoja. Ehkä ne eivät olleet meikäläisen mittapuulla niin edullisiakaan ja en olisi nauttinut kaiken kansan keskellä hoidettavana olosta. Rentoutustuolitkin ja -hoidot jätin väliin. Mitä sitten tein messuilla? Kiersin ja ihmettelin.
Juttelin joidenkin esittelijöiden kanssa, maistelin tuotteita ja tutustuin etenkin Terveys- ja Luonnollisesti alueisiin.Korupuolellakin kävin, sieltä bongasin Titi Madam -koruosaston ja ostinkin kissariipuksen.
Korupuolella ei ollut minkäänlaista tungosta. Muotipuolellakin kävin, siellä sitä tungosta vasta olikin. Kiireen vilkkaan palasin takaisin terveyspuolelle. Siellä messuhulinan keskellä oli iso, lähes tyhjä osasto, jossa oli rintasyopäkampanjan vaikuttava teos. Tiina Aaltosen toteuttama teos on tehty 5000 rintaliivistä, yhtä monesta, kun vuosittain sairastuu rintasyöpään. Yhdistys teoksen takana on Siskot - syöpäkuntoutujat, ette ole yksin.Todella mukavia messuesittelijöitä, joilla ei ollut kiirettä vaan palvelivat asiakasta rauhassa, löysin Avonin, Yliopiston Apteekin, Kuuloliiton ja Katri Niskasen osastoilta. Kiitos heille!
Käsityöihmisenä huomasin myös Myssyfarmin osaston sekä ihania laukkuja virkatuin koristein.
Monta tuntia käveltyäni, erilaisia maistiaisia maisteltuani, teki mieli vähän rauhoittua ja levätä.
Bloggaajapassilla pääsin Messukeskuksen lehdistöhuoneeseen, jossa sain rauhassa istua ja juoda kahvia.
Bloggaajille oli kerrottu etukäteen, että erilaisia lehdistötiedotteita löytyy lehdistökeskuksesta ja niihin kannattaa tutustua. Minäkin katselin ne läpi ja huomasin, että yhdellä osastolla jaetaan näytteitä uutuustuotteesta. Päätin pistäytyä siellä minäkin. Huomasin siellä, että kaksi Press-kortilla olevaa naista jutteli erään myyjän kanssa. Naiset yrittivät jututtaa myyjää uutuustuotteesta, mutta myyjä oli nyrpeän näköinen.
Toinen, iloinen myyjä kysyi minulta, voiko auttaa, kerroin asiani ja hän pyysi kääntymään tuon nyrpeän myyjän puoleen, joka nyökkäsikin minulle. Odottelin siinä jonkin aikaa ja pressinaiset palveltuaan tämä myyjä häipyi paikalta. Erikoista. Odottelin siinä kuitenkin ja aikaisempi iloinen myyjä tuli ihmettelemään kanssani mihin tämä "Merit" meni. Päätin, että odotan kyllä ja katson mitä tapahtuu. Jonkin aikaa odoteltuani Merit saapuikin ja kysyi tympeästi asiani. Kerroin, että lehdistötiedotteessanne lupaatte antaa näytteen uudesta tuotteesta ja tulin nyt hakemaan sitä. Hän kyseli hyvin tarkasti blogini "tilastot" ja aihepiirin ja nyökkäsi sitten lopuksi kädessäni ollutta harjaa kohtaan. Varmistin vielä, että asia on ok ja hän nyökkäsi uudelleen. Ei hymyä, ei esittelyä tuotteesta, ei palvelua. Miksi ihmeessä te menitte lupaamaan tiedotteessanne, että näytteitä saa, jos niitä ette halunneet jakaa. Olisin ymmärtänyt, jos tämä olisi koskenut vain bloggaajaa, mutta kun sama suhtautuminen oli myös pressikortilla olleille naisille, joihin lehditövastaava Merit suhtautui yhtä nyrpeästi.
Tuote kuitenkin on hyvä. Muumiaiheinen takkuharja isommille ja pienemmille muumifaneille, tulossa myyntiin marraskuussa. Juuri sopivasti joulumarkkinoille. Itse aion huonosta palvelusta huolimatta ostaa tällaisen joululahjaksi muutamalle takkutukalle,
hintakaan kun ei ole paha.
Kiitos myös Messukeskuksen palvelualtteille työntekijöille, teiltä kaikilta sain myös hyvää palvelua selvitellessäni asioita.
Olin kuullut, että juuri nämä messut ovat tunnettua siitä, että sieltä saa paljon näytteitä mukaan. Niin minäkin matkasin kotiin kassillinen esitteitä ja näytteitä kotona tarkemmin tutkittavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti