Tänä aamuna, kun pötköttelin vielä sängyssä ja juttelin perhe-WhatsApp:lla Miniän, Pojan, Tytön ja Vävyn kanssa (taisi siinä Mieskin kommentoida välillä), niin Koira änkesi ihan viereen ja lopulta päälleni istumaan. Ulkona tuuli kovasti ja muutamia käpyjä tippui katolle ja vieri kolinalla alas. Meidän "rohkea" Koiramme tuli siis suojelemaan minua. "Suojelu" jatkui vielä vessaankin ja keittiöön. Nyt Koira nukkuu jalkojeni juuressa (päällä).
Taitaa olla rotuominaisuus. Muistan hyvin, kun olimme muutama vuosi sitten Tytön kanssa Pojan ja Miniän Koiraherraa hoitamassa ja yöllä soi ovisummeri. Siinä samassa Koiraherra hyppäsi sänkyyn ja painautui liki ja tärisi niin, että koko sänky tärisi. Ehkä ne siksi haukkuvat kovasti, jos joku vieras tulee, yrittävät pelotella haukullaan sen pois, jottei vieras huomaa sitä, miten paljon ne pelkäävät.
Tytön ja Vävyn ystäväpiiri alkaa olla siinä iässä, että vauvoja syntyy. Tämä pieni autoruokalappu ja myöskin autoaiheinen tuttinauha sheriffin tähdellä matkaavat ensi viikonloppuna Keski-Suomeen poliisin pojalle. Tyttö löysi jo Kuopion reissultamme ihanan puisen poliisiauton. Mutta ennenkuin Tyttö pääsee Vävyn kanssa reissuun, niin me matkustamme Tytön kanssa huomenna pikku Prinsessan luo. Mummollakin kun on tämä piiiitkä kesäloma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti