Mummoblogi, jossa ihmetellään maailman menoa itärajan tuntumasta katsottuna mummoudesta ylpeän mummon, Koiran ja kissojen kanssa. Tehdään käsitöitä, seurataan luontoa ja nautitaan arkielämästä.
tiistai 5. toukokuuta 2015
Kalastusta
Koirat seurasivat silmät ja korvat tarkkana, kun Mies nosti katiskaa järvestä. Ei ollut kaloja ja katiska joutui takaisin kiven juureen.
Koirat olivat toisaalta uteliaita, toisaalta pelkäsivät. Kun Koiramme oli pentu ja olimme ensimmäistä kesää täällä, hyppäsi se laiturilta veneen perään ja säikähti, kun joutui veden varaan. Siitä alkaen Koira on pelännyt veteen joutumista ja kesälläkin korkeintaan kastelee etutassunsa rannalla vettä juodessaan. Koira haukkuu myös kovasti, jos joku menee laiturille, yrittää paimentaa meitä. Toinen koirista taas kasteli jo nyt tassunsa, kun uteliaana tutki rantaan ajautuneita korsia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti