Mummoblogi, jossa ihmetellään maailman menoa itärajan tuntumasta katsottuna mummoudesta ylpeän mummon, Koiran ja kissojen kanssa. Tehdään käsitöitä, seurataan luontoa ja nautitaan arkielämästä.
torstai 5. maaliskuuta 2015
Mummokin voi kutistua
Otin Koiran mukaan kauppa- ja asiointireissulle ja käytiin lähikaupan pihasta käsin lenkillä. Matkan pituus ei ollut päätä huimaava, mutta kesto kylläkin. Koira oli aivan haltioissaan päästessään haistelemaan uusia erilaisia hajuja. Kulki suurinpiirtein nenä maassa koko matkan, mitä nyt merkkaili välillä. Sitten lenkin jälkeen uni maittoikin.
Matka oli muutenkin Koiralle rasittava, kun tiet ovat nyt täälläkin sohjoiset ja osittain jäiset. Jatkuva loskan kohina kuului voimakkaasti sisällekin ja kun vielä olin laittanut takakonttiin lainaamani kattilan kansineen, niin sehän siellä sitten iloisesti paukahteli.
Kävin myös terveyskeskuksessa, jossa mitattiin painoindeksiä uutta lääkettä varten. En tiennytkään, että olen kutistunut useamman sentin ja painoakin oli tullut muutama kilo lisää. Taitaa noi terkkarin mitat olla vähän erilaiset tilanteen mukaan, minulle onneksi, nyt odottelen Kelan lausuntoa lääkkeen korvattavuudesta ja sitten alkaa pistämisen opettelu.
Hoitaja varoitti, että olo tulee sitten alussa olemaan kuin alkuraskaudessa, mikään ei maistu ja kaikki kuvottaa
Omaa vuoroani odotellessa huomasin kivan asetelman, pitkät risut vain sidottu nätillä nauhalla yhteen. Tuotahan kannattaa kokeilla lyhyemmilläkin oksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti