Kissansilmukat - Vuosi väriterapiaa

Mikä hirveä peto häiritsekään Pikkukissan päiväunia?

Sehän on vain Hämähäkki, ruskeana, koska olin valinnut Vuosi väriterapia-haasteeseen

maaliskuun väriksi mausteinen ruskea. Kaupassa tuo kerä näytti ihan kanelin väriseltä.

Ohje Hämä-Hämä-Häkin tekoon löytyy uudesta Kissansilmukat - kirjasta.

(Sara Elizabeth Kellner, Moreeni, 2017)

Kirjassa on 25 neulottua lelua kissalle tai mikseipä kenelle tahansa,

löytyyhän kirjasta ohjeet myös Muhkeaan tattiin, Desilun donitsiin, Kissan omaan Nalleen sekä Joulupalloon.  Nämä sopivat vaikkapa lapsenkin leluiksi.

Ohjeet on luokiteltu kolmeen vaikeusasteeseen; helppoon, keskitasoon ja vaativaan.

Hämä-Hämä-Häkki kuului helppoon ja allaoleva Pikkukisulin pää keskitasoon.

Ohjeita noudattamalla kumpikin oli onnistui hyvin.

Hämä-Hämä-Häkin sisään laitoin kissanminttua, siksipä se kiinnosti etenkin Pikkukissaa.

Pikkukisulin pään kiinnitin koristeeksi kissojen märkäruokasäilytysastiaan.

Kissa, joka päivystää lähellä ruokakuppeja, tuli sitä tutkimaan.

Aikansa haisteltuaan, oli sitä mieltä, että ruokapussi on ansaittu

ja istui odottamaan sitä.

Aion neuloa kirjan ohjeiden mukaan ainakin vielä hiiren (vaativa), aavikkokäärmeen (keskitaso) sekä Neiti Leppäkertun (helppo).

Kirja arvostelukappale.

Ilta-askarteluja

Kun olen jo monena päivänä vaan maalannut ja maalannut, oli kiva välillä tehdä muutakin.

Sain ihanan lähetyksen Nappikauppa Punahilkasta ja ilta kuluikin mukavasti.

Olen tutustunut Nappikauppa Punahilkkaan, jo useampi vuosi sitten, kun etsin kivoja japanilaisia kankaita.  Samalla löysin myös tuttinauhatarvikkeet ja kauniit nauhat.

Viehätyin myös ajatuksesta, että tämä verkkokauppa sijaitsee pienessä kylässä 

Suhmurassa Joensuun kupeella.

Tuttinauhaklipsejä ja renkaita minulta löytyy vieläkin ja olen käyttänyt niitä monenlaisiin muihinkin juttuihin.  Nyt kaivoin varastojani ja kokeilin tehdä purulelunauhan.

Netistä löytyy monenlaisia ideoita ja Nappikauppa Punahilkasta todellakin 

monenlaisia silikonisia helmiä ja koristeita.

Nappikauppa Punahilkan silikonihelmet ja purulelut ovat elintarvikelaatuista silikonia, jota on turvallista lapsenkin maistella ja pureskella. Tarkempia tietoja verkkokaupan sivuilta.

Ja mikä parasta, vielä tänään ja huomenna on voimassa Kevätale -20 % silikonihelmistä ja puruleluista, joten kun toimit nopeasti, ennätät vielä tilaamaan tuotteet alennuksella.

Valitsin puruleluksi violetinpöllön ja pujottelin hopeiseen satiininyöriin erikokoisia helmiä.

Pyysin miestä tekemään kestävän solmun alkuun ja pujottelin nauhan pään 

neulaa ja lankaa apuna käyttäen helminauhan sisään.

Toiseen päähän laitoin metalliklipsun, jolla nauhan voi kiinnittää vaatteeseen.

Nyt ei pikku Prinssi saa puruleluaan hukattua kauppareissuillakaan.

Lopputulos oli mielestäni kaunis ja kätevä.

Itselleni tein mummokorun.  Tykkään hyvin yksinkertaisista koruista, 

joten omaan koruuni valikoitui vain 43 mm halkaisijaltaan oleva Donitsi ja kirjainhelmet,

kummankin lapsenlapsen etukirjaimet.

Tätä korua voi pikku Prinssi hypistellä mummon sylissä ollessaan

eikä haittaa vaikka laittaisi välillä suuhunkin.

Nappikauppa Punahilkasta löytyi niin paljon mielenkiintoisia ja ihania helmiä, 

joita oli pakko tilata nähtäväksi, vaikken silloin tiennytkään mitä juuri näistä tekisin.

Keksin kuitenkin virkata ohutta kuminauhaa ja yhdistää siihen Kukka silikonihelmen

ja niin pikku Prinsessakin tulee saamaan oman korun.

Tähden ja kuusikulmiohelmen yhdistin avainrenkaaseen purulelunauhasta jääneeseen 

satiininauhaan ja niin sain kivan pehmeän ja kevyen avaimenperän itselleni.

Silikoniset helmet ja purulelu saatu blogiyhteistyön merkeissä 

Nappikauppa Punahilkasta, muut tuotteet omista varastoista.

Keskeneräisyyden sietämistä

Onneksi jotain valmistakin.  Yöpöydän kansi ja nupit olivat aiemmin puunväriset ja nyt kalkkimaalilla maalattuna siniharmaat.  Vanha opetustaulu muistuttaa syntymäkunnasta ja sopii väreiltään yksiin.  Tämäkin nurkkaus tulee muuttumaan, kunhan saadaan komerot koottua.

Onneksi on edes yksi nurkka rauhallisen ja seesteisen näköinen.

Muualla kodissamme valitseekin täysi kaaos.

Eilen tulivat vaatekomeroiden osat ja eihän ne mahtuneet muualle kuin tupakeittiön keskilattialle.

Nyt niitä joutuu kiertelemään ainakin viikonloppuun saakka.

Mies totesi eilen positiivisesti, että siinä on nyt sinulle hyvä maalaustaso.  Niinpä.

Pienissä tiloissa nämä maalaamiset yms aiheuttavat melkoisia järjestelyjä ja keskeneräisyyden sietämistä.  Maalaustarvikkeitakin pitää jossain säilyttää. Tavaroita joutuu siirtämään maalauksen edestä ja kaikkialla on sotkuista.

Olen aikatauluttanut ikkunoiden maalaamiset niin, että maalaan kaksi ikkunaan päivässä.

Siitä en rasitu liikaa eikä tule liian paljon huonekalujen yms. siirtoja kerralla.

Onhan siinä kaikenlaista touhua.  Ja sitten kun on vielä nämä joka paikkaan ennättävät apulaiset.

Ikkunan puitteiden maalaamisen yhteydessä maalaan myös verhotangot ja niiden kiinnikkeet.

Niin ja jotta touhu ei lopppuisi, niin nyt kun joudun irroittamaan verhotangot ja raivaamaan 

ikkuinoiden edustat yms, niin päätinpä siinä samalla pestä myös ikkunat.

Miten sitä oppisi, että tekisi vain sen työn mitä piti, eikä laajentaisi koko ajan ja sitten uupuisi.

Onneksi valmis työ palkitsee ja kun päiväurakka on tarpeeksi pieni, niin aamulla, kun herää,

 jaksaa taas jatkaa tekemistä.

Pakolliset ulkoilutkin on Koiran kanssa tehtävä, vaikka kuinka haluaisi vaan saada valmista aikaiseksi sisällä.  Tänä aamuna olikin ihana hankikeli.  Koira nautti, kun sai juosta pitkin metsiä.

Pieni arkkupöytä toimii meillä sohvapöytänä ja kätkee sisälleen askartelutarvikkeita.

Tämänkin kansi oli tummaa puuta, mutta maalasin sen vaaleammalla harmaalla.

Sopii todellakin paremmin ympäristöönsä.  Pinnan lakkasin kaksi kertaa väritömällä mattapintaisella lakalla, joka on samaa sarjaa maalien kanssa.

Kun eilen sain ensimmäisen ison ikkunan puitteet maalattua ja ikkunan pestyä ja verhot ripustettua, piristin näkymää vielä pienellä yksityiskohdalla ripustamalla pienen lasitimantin sälekaihtimen nauhaan.

Kodin ehostus jatkuu

Pikkukissa on seurannut uteliaana touhujani.  Ihme kumma,

 tassun jälkiä ei  maalauspinnoilla ole näkynyt, mutta kovasti touhuni kiinnostavat. 

Nyt on maalausvuorossa olleet yöpöytien pinnat, ensimmäiset kerrokset on jo maalattuna.

Vielä toinen kerros ja sitten lakkaus päälle vahvistukseksi.

Kuvassa kansi näyttää sinisävyiseltä, vaikka sävy on warm grey, vaalean siniharmaa.

Ensin aioin maalata nuokin tummemmalla french grey sävyllä, mutta

tuossa vaaleammassa ei näy pöly niin hyvin ;)

Kun tilasin lisää maaleja, niin tilasin samalla uudet pienemmät nupit kaappiin.

Tykkään tuosta valkoisesta kaapista muuten, mutta nupeista en ole pitänyt.

Ne ovat ihan ok, muttei meille sopivat.

Nyt kaapin ilme muuttui mieleisekseni.

Mies on luvannut, että saan nyt sisustaa kotimme ihan oman näköisekseni,

hänelle asialla ei ole niin suurta merkitystä.

Meillä on kuitenkin ihan eri tyylit, Mies tykkää puupinnoista,  minä en.

Kompromissi, ei lopulta ollut hyvä, vaan sekava.  

Koska itse olen kuitenkin enemmän kotona

 ja täällä "syrjässä" jaksamiseen on kodin viihtyvyydellä merkittävä rooli,

niinpä sitten sain luvan tehdä siitä mieleiseni.

Budjetti on olematon, siksi hankinnat on oltava pienet.

Mutta pienilläkin asioilla saa joskus ihmeitä aikaiseksi.

Niitä odotellessa, jatkan maalaamista.

Viikonloppuna

Lauantaina oli täälläkin ihana, aurinkoinen sää.

Me osallistuimme paikallisten "automiesten" vuotuisiin pilkkikisoihin.

Nämä kisat ovat lähinnä yhdistyksen vuotuinen talvitapahtuma, jossa

pilkkimisen ohella merkitystä on myös mukavalla seuralla, hyvällä ruualla ja mukavan mielen tuottamisella kaikille.

Ruoka oli tälläkin kertaa loistavaa, kiitos Ruunaan Matkailun.

Tällä kertaa ei tarvinnu koko kolmea tuntia istua tyhjää reikää tuijotellen,

vaan sain jopa kaksi kalaa.  Sillä irtosi naisten sarjan neljäs sija.

Mies taas oli pettynyt lähes kilon kalasaaliiseensa, koska sijoittui sillä "vain" toiseksi.

Viime vuoden meillä majaillut palkintopokaali matkasi nyt uuteen kotiin.

Kuten ennenkin, nytkin jokainen osallistuja sai palkinnon.

Itsekin olen joskus saanut palkinnon kolmen tunnin sinnikkäästä istumisesta, 

vaikkei kalaa silloin tullutkaan.

Palkinnot on pääosin lahjoituksina saatuja, tarpeellisia juttuja,

minä sain uuden lumiharjan ja Mies kiinnitysliinoja.

Sunnuntaina ajeltiin jälleen tuonne suurempaan kaupunkiin.

Tarkoitus oli viettää yhdessä Kuopuksen syntymäpäiviä, mutta suunnitelmat muuttuivat.

Tyttö joutui kovien, koristuksenomaisten vatsakipujen takia päivystykseen

jo lauantaina ja tutkimuksia jatkettiin sitten sunnuntaina.

Koska pikku Prinssi on vasta kaksi kuukautta ja riippuvainen äidistään, niin

hänkin sitten joutui viettämään viikonlopun päivystyksessä.

Ihmettelimme sitä touhua, miten on mahdollista, että lauantaina otettiin vain verikokeet,

odotusaika seitsemän tuntia.  Sunnuntaina piti mennä uudelleen, taas verikokeet ja odotusta kuusi tuntia, kunnes ultraäänitutkimus, jonka jälkeen kotiin syytä löytämättä.

Tätäkö on Siun Sote.

No, me kävimme ruokaostoksilla suuressa marketissa.

Kyllähän siellä niitä tavaroita on, mutta mitään ei löydä.

Tutussa kaupassa käy nopeammin ja löytääkin tarvittavat.

Mies ei ole koskaan maistanut nyhtökauraa, sitä kun ei meidän kaupoissa ole ollut.

Itse olen sitä jo kauan sitten saanut Helsingin reissuillani.

Tätä maustettua suositeltiin käyttämään kanan asemasta.

Tein siitä Tikka Masala - maustekastikkeen ja pastan kanssa tänään iltaruuan

ja maistuihan tuo.  Missähän vaiheessa tätä saataisiin tänne itärajallekin. 

Monessa blogissa on jo aloitettu kevätkunnostus pihalla,

meillä täällä itärajalla satoi tänään lisää lunta.

Kalkkimaalikokeiluja

Tästä se kaikki alkoi.  

Halusin puunväriset ikkunan puitteet sekä mäntyisen pöydän ja penkit sekä puun väriset yöpöytien vetonupit sekä kannet maalata harmaaksi.

Harmaan mielisävyjäni ovat tietenkin Koiran värit sekä päiväpeiton tummanharmaa.

Seikkailin netissä useamman kerran etsien tietoa ja kokemuksia.

Pidän maalaamisesta, mutten hiomisesta ja pohjamaalaamisesta.

Löysin kalkkimaalin.  Se ei tarvitse esikäsittelyä, helppo maalata ja kaunis, mieleiseni pinta.

Mutta miten löydän oikean sävyn?  Ostanko ison purkin maalia ja totean sen olevan väärän sävyistä.

Selaillessani eri verkkokauppoja, meiltähän tätä kalkkimaalia ei löydy kaupasta,

löysin 1 dl pikkupurkit.

Niinpä tilasin Sisustusliike PPDecoralta pienet maalipurkit kahta eri sävyä sekä kirkasta vahaa.

Vahaaminen lisää maalin kestävyyttä kulutusalttiilla pinnoilla.

Sain Sisustusliike PPDecoralta ylimääräisenä lisänä pakettiini tämän ihanan kirjan,

josta löysin myös harmaalla maalattuja seiniä ja huonekaluja.

Kirjasta saa kivoja vinkkejä ja  sitä on niin ihana vain selailla.

 

 

Musta sävy, Black velvet oli todellakin liian tumma.

Maalasin sillä kuitenkin rahin jalat ja jo yksi kerta tätä tummaa sävyä riitti peittämään pyökin väriset jalat.  Ylhäällä oikealla vielä tuoreen maalin alata kuulta punaisuutta, mutta kuivuttuaan maali peitti hyvin.  Näitä en vahannut, koska rahia ei liioin liikutella eikä maali pääse kulumaan.

Loput mustasta maalista "tuhlasin" maalaamalla pienen korin.

Kuivuttuaan väri ei ole ollenkaan niin tumma ja kiiltävä.

Sitten varsinaiseen tarpeeseen eli ikkunan pokien maalaamiseen.

Kokeilin ensin pieneen vessan ikkunaan, joka ei haittaisi, vaikka sävy ei olisikaan ihan oikeaa.

Ikkunan puitteet ovat sisältä puun väriset ja ulkoa valkoiset.

Tumman harmaan, French grey,  halusin siksi, että meillä on sekä valkoinen katto että seinät, jotka ovat todella korkeat joka puolella.  Aluksi suunnittelin puitteitakin valkoisiksi, mutta erilaisia sisustuskirjoja ja lehtiä lukiessani, suunnitelma muuttui.  Jossain kirjassa oli sanottu, että jos ulkona oleva maisema on kaunis, kannattaa ikkunan puitteet olla tummat kuin taulun kehykset.  Ja meillähän on joka ikkunasta kauniit metsä- ja järvimaisemat.

Alhaalla oikealla olevassa kuvassa on puitteet maalattu kertaalleen, ylhäällä vasemmalla kahteen kertaan.

Viimeistelin puitteet vielä kirkkaalla vahalla, jotta ainakin ikkunalauta ei kuluisi.

Vahasin vanhalla harson palalla ja pintaan tuli pientä kiiltoa, muttei liikaa.

Maali sinänsä ei tuoksunut miltään maalatessa, mutta vahatessa tuli sama tuoksu kuin kenkiäkin kiillotettaessa.  Sopsikohan tämä niihinkin? 

Loppuksi kiillotinkin vanhat talvinilkkurini rätillä ja kiiltävät tuli. 

Pensselit ja käsiin tulleet maaliroiskeet (onnistun aina likaamaan käteni) lähtivät

hyvin puhtaiksi vesipesulla.  Kätevää.

 

 

 

 Lopputulos on mielestäni juuri oikeanlainen ja kaunis.

Yhden desin purkista riitti maalata nämä puitteet kahteen kertaan sekä lopuksi vielä kokeilin maalia yöpöydän vetonuppeihin.

Tässä näkee selvästi, että vasemman puoleisessa kuvassa nupit ovat saaneet jo vahan pintaan.

Nyt sitten vaan tilamaan lisää kalkkimaalia, jotta loputkin ikkunan puitteet, pirttikalusto ja yöpöytien kannet saavat uudet, kuniimmat sävyt.

Kiitos Sisustusliike PPDecoralle kirjasta Vintage Paint - värien leikkiä.

Maalit ja muut tarvikkeet ovat itse ostettuja.

Tuotepaketti arvottu

Blogini historian ehdottomasti suosituin arvonta on päättynyt.

Kommentteja tuli yhteensä 100, joista yksi myöhästynyt

 ja yhdessä oli ilmoitettu puuttumaan jäänyt yhteystieto eli osallistujia 98.

Kaikki kommentit olivat ihania ja luin niitä moneen kertaan.

Monelle Erisanin tuoteet olivat jo tuttuja, osa haluaisi niitä kokeilla.

Olisin halunnut arpoa voittajaksi teidät jokaisen, mutta valitettavasti

vain yksi sai tämän mahdollisuuden.

Kiitos  Erisan/KiiltoClean Oy tuotepaketin lahjoittamisesta.

Voittaja on nyt arvottu ja hän on;

Emelie18. maaliskuuta 2017 klo 17.18

Nuo on hyviä tuotteita, sillä sopivat monelle vauvasta vaariin :) Mukana arvonnassa!

 

Onnea Emelie, olen sinuun yhteydessä.

Kiitos vielä kerran kaikille teille ja mukavaa kevään odotusta!

 

Laatikollinen lankoja

Voiko lankoja olla koskaan liikaa?

Sain ihanan, ison lankapaketin Adlibrikseltä.

Kun kerroin tästä Vävylle, ihmetteli hän, että saako sieltä lankojakin.

Saa ja todella saakin edullisia lankoja.

Adlibriksellä on vielä maaliskuussa langat -25 %, joten kannattaa hamstrata varastoonkin.

Itse olen neulonut Adlibriksen Socki-sukkalangasta 

aiemmin Karkkisukat ja käännettävät tuplalapaset ja tykkäsin kovasti.

Nyt paketista löytyy myös alpakkaa ja baby-merinovillaa.

Kovasti jo mietin, mitä kaikkea  näistä saakaan tehtyä.

Ihania lankoja kaikki!

Langat saatu blogiyhteistyön merkeissä Adlibrikseltä.

Kiitos!

Talvilomalla

Viikko on mennyt taas nopeasti.

Mies vietti talvilomaa ja monenlaista puuhaa ja rentoa olemista mahtui lomaviikkoon.

Loman aluksi käytiin tuolla suuremmassa kaupungissa ostoksilla;

Mies sai haluamansa halkomakoneen ja minä makuuhuoneeseen uudet isot komerot.

Samalla reissulla käytiin juhlistamassa myös Vävyn syntymäpäivää.

Torstaipäivä oli viikon aurinkoisin ja silloin teimme pilkkiretken.

Sää oli kaunis, aurinkoinen ja eväät hyviä.  Kalaakin saatiin ;) 

Mikäs sen mukavampaa!

Pikku Prinssikin kävi lauantaina vierailulla mummolassa.

Koira oli uskollinen vahti koko ajan, myös päiväunien ajan.

Pikku Prinssillä on aivan uskomattoman pitkä ja tuuhea tukka.

Syntyessään tukka oli vieläkin tummempi, mutta on nyt vaalentunut jo.

Pienet lapset ovat kyllä ihania. 

 Koko ajan oppivat jotain uutta ja sitä on ihanaa seurata.

Nyt pikku Prinssi on "löytänyt" omat nyrkkinsä ja ihmettelee niitä.

Ensi viikon lomaileekin sitten Kuopus.

Hänkin on luvannut tulla käymään.

Mukavat kevättalven päivät siis jatkuvat!

Rentouttavaa lauantaipäivää

Lauantai on perinteisesti monelle saunailta.

Meillä saunottiin jo eilen ja saunan jälkeen oli ihanaa rasvata iho.

Tiesitkö, että jos ihoa kiristää tai kirvelee rasvauksen jälkeen, kannattaa valita rasvaisempi voide.  

Jos taas voiteen käytöstä tulee näppylöitä, kannattaa kokeilla kevyempää voidetta. 

 Ja kosteusvoidehan kannattaa levittää hieman kostealle iholle,

 heti vaikkapa siellä saunan pukuhuoneessa.

Hellyydenosoitus itselle.

Mukavaa viikonloppua!

Muista käydä osallistumassa Erisan-tuotepaketin arvontaan

täällä.

Tuotepaketin arvonta

Vaikka blogin nimi onkin Mummo ja Koira, on kuvassa Mummo ja Pikkukissa.

Kuva ei oikeastaan liity mitenkään tähän juttuun, tai ehkä ihan hatarasti.

Sain nimittäin mahdollisuuden järjestää blogissani arpajaiset tuotteista,

joita jo joissakin blogeissa on esiintynyt.

Nyt sitten olen pohtinut, sitä, että pitäisikö minunkin muuttaa tapaani ja

panostaa ennenkaikkea laadukkaisiin, "lehdistökuviin".

Itse tykkään kuitenkin blogeissa juuri niistä kuvista, joissa näkee, että

niissä tärkeintä on ajatus ja tekstiä tukeva kuvitus.

Siispä edelleenki kuvani eivät ole mitään huippuhienoja asettelun,

valotuksen tms suhteen.  Ne ovat aitoja, itse otettuja.

Ja edelleenkin esittelen blogissani vain niitä juttuja,

joita oikeasti käytän itsekin.

Olen aina ollut herkkäihoinen.   Tunnen ihollani, jos vaihdan pyykinpesuainetta.

Saan helposti näppylöitä ja kutinaa eri voiteista, tuoksuista, deodoranteista, villasta, mohairista yms.

Terveydenhoitaja-siskoni mielestä ei ole ollut ollenkaan järkevää ottaa koiraa saati kissaa kotiimme.

Käytän pyykinpesuaineena aina jotain "sensitive" ainetta, hajustamatonta.

Tyttäreni neuvoi äskettäin, että kannattaisi käyttää nestemäisiä pyykinpesuaineita, 

koska niistä ei jää niin helposti jämiä vaatteisiin.

Siksi olen todella iloinen tästä tuotteesta.

Tämä puhdistaa tehokkaasti, mutta huuhtoutuu hyvin eikä sisällä hajusteita, valkaisuaineita, zeoliittia eikä fosfaattia.  Silti tulee puhdasta.

Ja mikä tärkeintä, ihoni tykkää eikä kutise.

Tätä kosteusvoidetta olen käyttänyt ahkerasti.

Jostain syystä juuri kevättalvi kuivattaa ihoani erityisesti, jopa selästä.

Luinkin, että tässä kosteusvoiteessa allantoiini rauhoittaa herkkää ihoa.

Ohjeen mukaan kosteusvoide kannattaa levitää hieman kostealle iholle heti suihkun jälkeen.

Olen nyt käyttänyt Erisan kosteusvoidetta aina saunan jälkeen ja iltaisin ja

kutina ihollani on ihan oikeasti lievittynyt.  Voide myös imeytyy hyvin eikä jää tahmeaksi.

Paketin tultua, Mieskin valitteli kuivia jalkojaan.

Lahjoitin jalkavoiteen hänelle ja kumma kyllä hän on sitä käyttänyt ja tykännytkin.

Varmisti kuitenkin ensin, että eihän tämä ole mikään naisten voide.

Kerroin kyseessä olevan kaikille sopivan, hajusteettoman tuotteen.

Parasta mielestäni näissä Erisanin tuotteissa on se,

 etteivät ne sisällä hajusteita, väriaineita eikä parabeeneja.

Minun piti ihan googlettaa mitä noi parabeenit oikein on.

Tässäpä tietoa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:

"Parabeeneja käytetään säilöntäaineena kosmetiikassa, hygieniatuotteissa ja joskus myös elintarvikkeissa. Parabeeneille voi altistua ihon tai ravinnon kautta. Parabeenien epäillään olevan allergisoivia ja niillä saattaa olla lievä estrogeeninen vaikutus. Tutkimusten mukaan tämänhetkinen altistumistaso ei aiheuta merkittävää terveysriskiä väestössä.

Parabeenit ovat para-hydroksibentsoehapon estereitä, joissa yhdisteen runkoon on kiinnittynyt jokin orgaaninen ryhmä (R1). Yleisimpiä parabeeneja ovat metyyliparabeeni (E218), etyyliparabeeni (E214), propyyliparabeeni (E216) ja butyyliparabeeni.

Parabeenit estävät tehokkaasti bakteerien ja sienten kasvua. Koska niille allergisoituminen on hyvin harvinaista, niitä käytetään yleisesti shampoissa, kosteus- ja muissa voiteissa, hammastahnassa, deodoranteissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Parabeeneja käytetään säilöntäaineina myös joissakin ruoissa. Parabeenit hajoavat ympäristössä suhteellisen nopeasti, joten ne eivät rikastu ravintoketjussa. Laajan käytön vuoksi parabeeneille altistuminen suoraan kuluttajatuotteista ja ravinnosta on jatkuvaa."

Olen niin tykännyt näistä tuotteista, että melkein unohdin tärkeimmän eli arvonnan.

Kaikkien tähän postaukseen kommentoneiden kesken arvotaan yksi tuotepaketti.

Muista jättää myös sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinuun voiton sattuessa yhteyttä.

Erisan/KiiltoClean Oy postittaa palkinnon voittajalle.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy ma 20.3. klo 22.00.

Onnea arvontaan kaikille!